Rannekanavaoireyhtymän fysioterapia

Rannekanavaoireyhtymä on jo liiankin yleinen vaiva työikäisillä ja lähes jokainen tietää jonkun, jolla on ollut rannekanavaoireyhtymään sopivia oireita. Tässä artikkelissa käyn läpi rannekanavaoireyhtymä fysioterapiaa, artikkeli soveltuu niin asiakkaan kuin fysioterapeuttikollegoiden luettavaksi.

Rannekanavaoireyhtymällä tarkotetaan tilannetta, jossa keskihermo (N. Medianus) on puristuksissa rannekanavassa, ranteessa poikittain olevan nivelsiteen alla. Keskihermo puolestaan on osa olkahermopunosta, joka saa alkunsa kaularangan alaosasta. Rannekanavaoireyhtymää ei siis aiheuta “hermon kiristyminen” tai jumissa olevat lihakset, vaan ranteen poikittaisen nivelsiteen tiukkuus.

Oireet ja synty

Rannekanavaoireyhtymän oireita ovat

• Puutuminen ja pistely peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän keskisormen puoleisella alueella.
• Särky kämmenen, ranteen ja joskus lähes koko yläraajan alueella
• Käsi ja sormet tuntuvat kömpelöiltä
• Vaikeudet hienomotoriikassa, kuten paidan napittamisessa
• Heikkos tarttumisessa ja nostamisessa

Rannekanavaoireyhtymä syntyy useinmiten pikkuhiljaa ja oireet voimistuvat vähitellen. Oireyhtymän syntyyn vaikuttavat ranteeseen kohdistuva/rannetta rasittava työ ja harrastukset, kuten jatkuva tärinä, samanlaisena toistuva liike ja ranteen keskiasennosta poikkeava jatkuva liike. Raskauden loppuvaiheessa rannekanavaoireyhtymää ilmenee osalla äideistä, tässä tapauksessa oireet häviävät lapsen synnyttyä.  Rannekanavaoireyhtymälle altistavat ylipaino ja jotkin perussairaudet, kuten nivelreuma, diabetes ja munuaisten vajaatoiminta.

Fysioterapia

Fysioterapia on aina ensisijainen vaihtoehto rannekanavaoireyhtymän hoidossa. Jos fysioterapialla ei saavuteta toivottuja tuloksia oireiden vähenemisen ja poistumisen suhteen, siirrytään harkitsemaan leikkaushoitoa. Fysioterapia painottuu venytysten ohjaamiseen, rannelastan käytön ohjaamiseen ja yläraajan manuaaliseen käsittelyyn (hierontaan).

Venytykset

Oireyhtymässä venytyksillä pyritään venyttämään ranteen nivelsiteitä, erityisesti ranteen poikittaissidettä, jonka alla keskihermo on puristuksissa. Jos siis fysioterapeutti määrää sinulle nämä venytysharjoitteet, mutta et saa venytyksiä tuntumaan yläraajasi lihaksissa, niin ei hätää! Ei venytysten tarvitsekaan tuntua yläraajan lihaksissa, mutta monella ihmisellä lihaksissa on tiukkuutta, joten venytykset tuntuvat näissä kireissä lihaksissa.

Venytyksiä on kaksi erilaista, joita molempia tulisi tehdä 3 kertaa päivässä. Ensimmäisessä venytyksessä rannetta koukistetaan toisen käden avustamana niin paljon kuin mahdollista, toisessa venytyksessä rannetta ojennetaan toisen käden avulla niin paljon, kuin mahdollista. Yhdellä venytyskerralla venytystä pidetään 10 sekunnin ajan ja tehdään 5 toistoa. Tässä linkki Keski-Suomen keskussairaalan kuvallisiin venytysohjeisiin (ohjeet sivulla 2).

Rannelasta

Rannelastan tarkoituksena on estää ranteen pääsy “vinoon/huonoon” asentoon, jotta keskihermolle jäisi mahdollisimman hyvin tilaa. Rannelastaa ohjataan käytettäväksi useinmiten öisin, sillä moni oireyhtymästä kärsivä nukkuisi muuten ranne vääntyneenä tai käsi puristuksissa vartalon alla, mikä johtaisi oireiden pahentumiseen. Rannelasta siis pitää ranteen paremmassa asennossa yön yli.

Huomioi ehdottomasti rannelastan oikeaoppinen käyttö, sillä lastaa väärin käyttämällä voi jopa pahentaa oireita! Rannelastan ei tule missään nimessä puristaa rannetta etenkään sen sisäpuolelta, ettei keskihermo jää vielä pahemmin puristuksiin.

Yläraajan käsittely

Yläraajan käsittelyllä tähdätään optimoimaan hermon toiminta koko hermon matkalta, ei pelkästään ranteen kohdalta. Kuten aiemmin mainittu, olkahermopunos saa alkunsa kaularangan alaosasta ja keskihermo erkanee olkahermopunoksesta. Näin ollen fysioterapeutti käsittelee manuaalisesti koko yläraajan kämmenestä kaulaan saakka hermon kulkurataa mukaillen. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapeutti hieroo asiakkan kämmenen, ranteen, kyynärvarren, olkavarren ja rintalihaksen alueen.

Aina fysioterapia ei riitä

Fysioterapialla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia ja rannekanavaoireyhtymästä voi parantua. Etenkin, jos oireet ovat kestäneet vain lyhyen aikaa ja ovat lieviä, on rannekanavaoireyhtymän ennuste hyvä. Jos taas oireet ovat heti alusta alkaen hyvin voimakkaat, ei oireyhtymän ennuste ole niin suotuisa. 

Jos fysioterapialla ei saavuteta toivottuja tuloksia rannekanavaoireyhtymän kuntoutuksessa, siirrytään harkitsemaan leikkaushoitoa. Näin fysioterapeutin näkökulmasta leikkaushoito on kuitenkin raju toimenpide, joten konservatiivinen (ilman leikkaushoitoa) kuntoutus tulee toteuttaa ensin hyvin! Tässä kyse on myös asiakkaan motivaatiosta: venytysharjoitteet ON SUORITETTAVA ja yölastaa KÄYTETTÄVÄ, ei riitä, että asiakas tekee harjoitteita “silloin kuin muistaa tai jaksaa”.

Me ammattilaisina voimme auttaa parhaamme mukaan asiakasta tiedoillamme ja ohjeillamme, mutta on AINA asiakkaasta kiinni, kuinka motivoituneesti ja tarkasti hän ohjeitamme noudattaa.